Niin sitä sitten sävelkorvake on mukamas parantunut, että puoliakustisen Samick -kitaran intonointi alkoi kiinnostamaan.
Ei muuta kuin piuha kiinni ja viritysmittari peliin.
Saakeli... eipä saa intonoitua tuota kitaraa, loppuu tallassa säätövara kesken, voi perse.
Soittoa tuo nyt ei paljon häiritse, muutama hertsi sinne tänne ja blues soi yhtä kauniisti vaikka soitin ei täydellinen olekkaan. Blueshan tulee sydämestä ja sen sotkuista ei kukaan ota selvää muutenkaan.
sunnuntai, lokakuuta 21, 2007
Intonaatio
klo
15.23.00
Tunnisteet: blues, intonaatio, Kitara
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti