Vanhakin voi hurahtaa MMORPG:iin.

Kökkö, nyt on sitten käynyt niin että:

Kitaransoittelu on jäänyt vähemmälle ja ukko on siirtynyt pelaamaan FLYFFiä.
Oikeasti, pitäisi vain napata tuo kitara tuolta seinältä, kytkeä laitteet päälle ja aloittaa rämpytys, mutta mutta... kun sisällä asuu maagi :)

Onhan se kyllä mukavaa heittäytyä lähes supersankariksi Elementorin rooliin ja tuhota suuria määriä Mobeja (vihulaisia siellä mmorpg -maailmassa) erinomaisilla Elementorin AOE-skilleillä (ne taas ovat Area Of Effect tuhoamistaitoja, joilla saadaan tuhottua suuri määrä vihulaisisia hettelemällä muutamia taikoja niiden päälle. Nykyinen leveli sillä Flyffissä on 69, kun pääsen levelille 75, niin aukeaa kaikki hienot taidot käyttöön, sittenpä saavat vihulaiset kyllä kunnolla kyytiä!

Ei, kyllä pitää ottaa se kitara pian seinältä pölyttymästä ja jatkaa normaalia elämää. Ehkä vielä sen jonain päivänä teenkin :)

Ai niin, BattleField Heroes on tulossa, sekin on mmorpg juttu. Animaatiohahmomaisiksi tehdyillä hahmoilla sinkoillaan siellä pelissä ja taistellaan maailman herruudesta, no, sekin pitää kokea vielä, sitten viimeistään otan sen kitaran seinältä ja aloitan Bluesmiehen matkan kohti ääretöntä ja sen yli.

Blues

Eksyin sitten MTV3 MAX:ille ja katsomaan Marzi Nymanin Kitaraklubia.

Erja Lyytinen veteli bluesia upeasti. Sen verran kolautti vanhan sielua soitanta, että pudotin Variaxiin Open D virityksen, tänään laitan Open E:n myös, niin on G, D ja E openit käytössä nappulan takana.

Blues on siitä hieno laji, että se purkaa sielua ilmoille, melkeinpä näkee puuvillankerääjät ja tomu nousee laulun tahtiin.

Guitar gangsters & Cadillac blood

Nyt se on omana, täydellinen levy, kuten odottaa osasikin.
Aivan loistava.

Menkää ja ostakaa, tehdään Volbeatista maapallomme rikkain ja menestyksekkäin bändi.

Hjellou!

Kävin tänään kaverini luona hiplaamassa StratoCasteria ja TeleCasteria. Kylläpä olivat muheita vermeitä ne. Efektipuolelta löytyi kaiku, särö ja wahwah. Näillä kitaroilla ja vehkeillä synnytetään Bluesia, syvältä sydämestä. Vaikka minä kuinka olen vannonut, että en enää kitaraa hanki, niin jostain syystä alkoi mielessä kiemurtelemaan, taas.

Ugh.

VOLBEATin uutta levyä ei olla vielä saatu, paikallinen musiikkikauppa on hiukan jälkijunassa Volbeatin suhteen, mutta ovat lastin tilanneet eilen, eli tänään tai huomenissa sitten noukkimaan se mukaan.

Netissä surffatessani törmäsin kivaan neettikameraan. Kameraden sijaitsee Pattayalla, jossa elostelevat länsimaalaiset miehet hikisissä vartaloissaan istuskelevat erinäisissä kahviloissa. Naiset, katselkaapas jos se oma siippa vaikka istuskelisi pöydän ääressä ja pikkuiset tyttöset näpelöisivät tämän karvaisia kinttuja.

JurassicRock on käyty!

Vettä tuli perjantaina mukavasti, jopa riittävästi. Voi niitä onnettomia, jotka jo rannekkeen vaihtoon tullessaan olivat kastelleet itsensä sisältä ja päältä litimäriksi. Onneksi meillä oli se mökki :)

Kävijöitä oli suunnilleen 13000???

Illat olivat äärimmäisen kylmiä, mutta se tuskin juhlijoita haittasi, vasta siellä aamutunneilla karmeus mitä ilmeisimmin iski kuin sika limppuun (en nyt keskinyt parempaa vertausta).

Sade muutti Pitit mutavelliksi, joten ainakin osa katsojista antautui muinaisen WoodStockin tunnelmaan rypemällä mudassa.

Festarit lopetti se bändi jota menimmekin katsomaan, VOLBEAT.
En tiedä oli kyseesssä jokin taktinen veto, sillä VOLBEAT ja Eläkeläiset joutuivat vaihtamaan soittoaikojaan. Syyksi ilmoitettiin, että Volbeatin kamat eivät olleet vielä saapuneet paikalle. Kaiken järjen mukaan Eläkeläiset olisivat olleet festareiden pääesiintyjä, mutta onneksi pääsimme tästä humpattaahumpasta eroon aiemmin, eli olivat lavalla 21:15 - 22:15.

VOLBEAT heitti settinsä upeasti. Kyllä näkee mitä tarkoittaa laatu ja osaaminen. Olihan siellä Mokoma ja Stamina ja Amorphis, mutta ne ovat sitä samaa kauraa, ainakin minun homeisissa korvissani.

STONE veti tyylikkään setin.

Puhtaita kitarasankereita saa nykybändien (metalli) riveistä hakea. Nämä kuitenkin kuuluvat VOLBEATIN ja STONEN riveihin.

Suomen Rammstein eli RUOSKA oli muuten lähes aataminasuissa lavalla. Soittajat peitti pallinsa ja vehkeensä soittimillaan, laulajalla oli stringit hyi pojat :)

Kaikenkaikkiaan meni hyvin. Muutama epäkohta on joita järjestäjät voisivat hioa seuraavaksi kerraksi. Näitä ovat varsinkin ne jonottamiset, ymmärrän, että ihmisiä on paljon ja juuri siksi näita festarialueelle johtavia tarkastuspaikkoja pitää olla useampi.

Eikä luulisi olevan kovinkaan vaikeaa järjestää mökkialueen asukkaille omaa kulkuyhteyttä festarialueelle, viimevuonna niin taisi olla?

Kyllä näinkin pärjättiin, eikä kukaan edes oksentanut kengille.

Kuten sanottu, mukavaa oli ja nukkuminenkin onnistui :)

Ensivuodeksi onkin jo mökki varattu... show must go on...

JA SITTEN SILLE PASKAPÄÄLLE, sen vaaleanpunatukkaisen pienen tytön isälle? ja äidille?
Mitä helvettiä sinä/te kusipäät ajattelit/ajattelitte? Ilmeiseti et/ette omista aivoja, tiedättehän, ne mössöt tuolla päässä.
Toivottavasti veitte sen pienen tytön suoraan kotiin. Oli varsin järkyttävää kun kävelimme STONE:n aikana festarialueella.
Päivänvarjo oli paikallaan ja tuolitkin vierekkäin. Mikäs siinä maassa oikein oli? Niin, se pieni tyttö nukkumassa makuupussissa märällä nurmikolla. Ilmoitus järkkärille näköjään riitti, ainakin pakkasite kimpsunne ja kampsunne. Toivottavasti poistuitte kokonaan koko festareilta ja veitte lapsen lämpimään?
Ensikerralla paikalle tulee Poliisi.
Lapsi pois tuommoisilta idiooteilta!

NYT LÄHDETÄÄN

Pakkaudumme autoon, kaikki on mukana.

Sää tosin on vielä kehno, mutta huomenna on ilmeisesti parempaa luvassa.
Sataa tai paistaa, ei haittaa koska huomenna esiintyy VOLBEAT!!!

HUOMENNA!!!

Huomenna se siis alkaa, tuo vuoden odotettu tapahtuma.
Viimevuonna meitä helli aivan loistava sää, lämpöä ja aurinkoa riitti.

Nyt näyttää siltä, että molempina päivinä tulee vettä ja pe-la yönä ukkostaa.
Sadekamppeet on otettava mukaan ja lompsoteltava kumisaappaissa kuin isäntä.

Ruumis on kunnossa vastaanottamaan musiikkipläjäyksen, vasen ranne vain on kipeytynyt väärästä soittoasennosta, on opeteltava pitämään kitaraa enemmän pystyasennossa.

Onneksi on se mökki vuokrattuna, eipä haittaa myrsky ja pääsee vaikka saunaan kun lavalle nousee angstaajia ja muita nappuloita.

Valmista alkaa olla

Postissa tuli pysäköintilupa Visulahteen JurassicRockin ajalle :)

Kaikki on maksettu, vielä ne "limsat" takakontiin ja ollaan valmiita kiusaamaan kuuloelimiämme.

Blues

Olen löytänyt uudelleen tuon sisältä kumpuavan kaihomielisen revityksen. Sormenpäistä lentelee nahanpalasia kuin parhaassakin pajassa. Onneksi sain tänään Elvislasit, nyt kelpaa lähteä Jurassikkiin Volbeatteilemaan :)

Kohta se alkaa!!!

Liput on hankittu, mökki maksetaan huomenna.
Olemme valmiita JURASSICROCK:iin.

Tai ei ihan täydellisen valmiita, vielä on hankittava ruokaa ja vissiin pari pulloa pilsneriä juomaksi, selvitettävä mökin vuodevaate/lautas/yms. tilanne.

Tuskin kaikkia bändejä viitsii katsoa festarialueella, ne parhaat kyllä käydään.

Oke alias Ryback on varmaan paikalla?

Tsröyt, tästä se loppukesä alkaa!

Sota on ohi!

Risuparta kotiutui eilen. Oli mukava huomata kuinka pitkätukkainen, partasuinen ja isohko mies puettuna pellepukuun herättää alokkaissa ja muissakin hilpeyttä jota ei peitellä :D
Sotkun munkit olivat hyviä, kahvi oli välillä kehnohkoa mutta juotavaa. Vanikkamurskaamon ruoka oli tasaista armeijatavaraa, ruoan ulkomuoto muuttuu maun pysyessä samana.

Oli mukava katsella kauniita vaaleanpunaisia ja sinisiä rakennuksia, joiden välillä nuorimmat tulokkaat sulokkaasti liikehtivät. Taivaalta satoi kukkia ja aurinko hymyili meille. Kaikki tunsivat toisensa ja rinnat täyttyivät rakkaudesta, lauloimme hymnejä ja syötimme lintuja.

Harjoituksen johto ilahdutti meitä kaikkia aamuisin esiintymällä keskusaukiolla. Lauluopinnot ilmeisimmin kuuluvat sotilaskoulutukseen, sillä niin oli tunnelma kuin Pavarottin konsertissa, Los Tenoros Impossiblius -nimellä esiintyneet päälliköt tekivät meihin pysyvän vaikutuksen.

Oli mukava kuljeskella vapaasti alueella ja kerätä kukkia, kiitos, meillä oli kivaa.

Ollin vaiheet.

Missä on asioiden pysyvyys, peruskivi ja kallio?

Cola-Ollista Pepsi-Olliksi ja lopulta Fanta-Olliksi.
Mikä mahtaa olla seuraava Ollimerkki?

Se on sodassa nytten.

Se on nyt sitten sotaharjoituksessa kaikkine partoineen ja harmaine, ohentuvine liuhuletteineen. Kylläpä on omituista kun vastaantulevat pojat vetävät lippaan, eikös tervehdykseen vastata vasemmalla kädellä kun oikea ei nouse rivakasti taskusta.

Ruoka on muuten sitä samaa mitä ennenkin, joku biologismekaaninen järjestelmä on asennettuna ruoka-annoksiin, ainakin jos tutkitaan suolistokaasun määrää joka kehittyy syönnin jälkeen. Väkisinkin täällä tulee esille pieru-huumori. Sille ei vain yksinkertaisesti mahda mitään tuolla kaasuntuottovauhdilla.

Palveluksessa olevien poikien vatsat ja suolistot ovat ehtineet tottua moiseen ruokaan, mutta meillä muilla siihen menee aikaa, ehkäpä saan tehtyä vielä kaasuhyökkäyksiä viikon lopussa siviilissäkin.

Line6 TonePort UX2

RAAK!

Sain työkaverilta lainaksi otsikossa mainitun laitoksen.

Vingutuksen ylistys!
Melkoiset ovat säätövarat tässä kapineessa ja lisää löytyy netistä sen kun hakee.
Eipäs ole koskaan ollut näin helppoa saada samat soundit kuin jollain keppijumalalla.

Keikallakin tuo laite olisi mitä mainioin. Tämäkin minun pitäisi hankkia, lista kasvaa kokoajan, vaikka lupasin että Variax700 on viimeinen hankinta kitarasaralla.

Vahvistimen hankkimisesta olen osittain luopunut, koska kunnollisilla aktiivikaiuttimilla ja nykyisillä efektilaitteilla saa aikaan loistavan äänen, stereona vieläpä, lisäksi nykyiset POD:it voi kytkeä suoraan PA-kamoihin.

Jos on pakko, aikuisten pakko, valita enää yksi laite hankittavaksi ja äitee antaa luvan, niin silloin ainoa hankinta on Line6 POD® X3 Live, mutta jos ei kokolupaa saa äiteeltä, niin sitten ottaisin TonePort UX2:den kiitos.

Muistutukseksi

StSanders

R.I.P

Rock- ja blueslegenda Bo Diddley on kuollut.

Tulemme muistamaan Sinut aina.

Turjake unohti.

Vanhalla on jäänyt väliin nopeusharjoitukset :(
On aloitettava treenaus taasen.
Tuskin koskaan saavutan todellista Jumalaista tilitustasoa, mutta vahnukselle tekee hyvää saada kädet synkrooniin, samalla synkronoituvat aivotkin.

Dobro moodissa Open G -virityksellä on kiva soittaa rämeellä asuvien harvahampaisten Moonshine hemmojen jalkaa paukuttavaa räminää. Melkein tuntee hiensyömän, repaleisen paidan päällään ja mällin suussaan.

Elämän Jysäys VOLBEAT!!!!

VOLBEAT tulee JurassicRockiin!
Elämän upeus on palkittu ja jyräytetty siinä samassa.

Kaukoälyisinä olemmekin varanneet lomamökin, oi elämän autuutta pyhyyttä ja Metallin jytinää!

Line6 WorkBench

Nyt se vihdoin tuli postissa: Variax WorkBench

Eipä ole vanha risuparta ollut näin tyytyväinen aikoihin, neljän kuukauden odotus palkittiin. Kitaran vanha firmware oli mallia 1.21, nyt sisällä prosessoi ja jumaloi 3.10

Vallan muikeita asetuksia voi nyt tehdä omaan Variax700 keppiin. Ei tarvitse kuin nappia kääntää, niin on käytössä Dropped D tai C tai B.

Hyvin vinkuu ja vonkuu keppi varsinkin Dropped C:llä soitettaessa.
Dropped B on hieman hankalampi saada vinkumaan, koska ääni on laskettu digitaalisesti alas mutta kielen ominaisuudet ovat samat kuin normaalivireydessä (kitara on siis aivan normaalissa virityksessä, mutta digitaalisesti viritetty uudelleen). Mutta eipä tuo haittaa yhtään ollenkaan eikä lainkaan. On mukava purkaa mättämismetallia ja heilutella partaa siinä samalla.

Elämä on Line6.

Die So Fluid

Vanha taas poisti vahat korvistaan ja kuunteli oikein mukavaa Die So Fluid bändiä.
Hyvin se tämäkin tarvittaessa jytää.

Taidan hankkia levynsä, niin tein.

VOLBEAT

VOLBEAT jyrää!

Menkää ja ostakaa.

Euroviisut taas tulossa.

Suomi on valinnut edustajakseen Teräsbetonin...
Oli vallan hauska katsoa poikien esittelypätkä jossa kertoilivat, että kappale ei saa olla hengetön eikä sisällyksetön. Mutta mutta... kun kuuntelee sanoja ja katsoo esitystä, niin eipä hengettömämpää tuotosta voisi edes tekemällä tehdä.

Teräsvilla olisi ollut 198% parempi, tosin eiväthän he olleet edes ehdolla ;)

Elämän vääryys!

Missä on StSANDERS!

Elämiemme valo,
auvoisten sointujen taivaalle lurauttelija!

Nonniih!

Nyt se sekosi.

Line6 on ollut haaveena, muodossa tai toisessa. Nyt sitten mukaan tarttui kaupasta Line6 Variax 700 Trem Blue. Vielä kun saa WorkBenchin kotiin, niin sitten alkaa omien saundien virittely.

Joku sanoi jossain, että tällä kitaralla ei voi soittaa metallia kun demppaus ei onnistu (johtuen piezoelementeistä tallassa), mutta kyllä sillä voi vallan mainiosti dempata ja jopa tilutella.

Enpä olisi uskonut mallintavaa kitaraa omistavani. Aikoinaan koko ajatus tuntui kammottavalta, sillä keppien piti olla aitoja ja oikeita ja alkuperäisiä.

Ilokseni olen nyt huomannut, että turhaa oli kammotus: Tämä kitara on mainio. Se sopii hyvin käteen, kaula on erinomainen ja työn jälki mahtavaa. Lisäksi kitaran sointi on upea. Aika tarkka pitää olla arvostelijan kuulolaitteisto, jos erottaa, soitetaanko mallintavalla vai alkuperäisellä kitaralla.

Kun hintakin sattui kohdalleen (saksassa ovh taitaa olla 1700 € paikkeilla, thoman myy 1340 @) Omani maksoi tästä puolet ja on vielä uusi.

Olen niin otettu että.